ponkaiseminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaponkaiseminen (38)
- teonnimi verbistä ponkaista
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ponkaiseminen | ponkaisemiset |
| genetiivi | ponkaisemisen | ponkaisemisten ponkaisemisien |
| partitiivi | ponkaisemista | ponkaisemisia |
| akkusatiivi | ponkaiseminen; ponkaisemisen |
ponkaisemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ponkaisemisessa | ponkaisemisissa |
| elatiivi | ponkaisemisesta | ponkaisemisista |
| illatiivi | ponkaisemiseen | ponkaisemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ponkaisemisella | ponkaisemisilla |
| ablatiivi | ponkaisemiselta | ponkaisemisilta |
| allatiivi | ponkaisemiselle | ponkaisemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ponkaisemisena (ponkaisemisna) |
ponkaisemisina |
| translatiivi | ponkaisemiseksi | ponkaisemisiksi |
| abessiivi | ponkaisemisetta | ponkaisemisitta |
| instruktiivi | – | ponkaisemisin |
| komitatiivi | – | ponkaisemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ponkaisemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ponkaisemis- | |