Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

porstua (15)

  1. (murteellinen) eteinen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈporst̪uɑ/
  • tavutus: pors‧tu‧a

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi porstua porstuat
genetiivi porstuan porstuiden
porstuitten
(porstuain)
partitiivi porstuaa
porstuata
porstuita
akkusatiivi porstua;
porstuan
porstuat
sisäpaikallissijat
inessiivi porstuassa porstuissa
elatiivi porstuasta porstuista
illatiivi porstuaan porstuisiin
porstuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi porstualla porstuilla
ablatiivi porstualta porstuilta
allatiivi porstualle porstuille
muut sijamuodot
essiivi porstuana porstuina
translatiivi porstuaksi porstuiksi
abessiivi porstuatta porstuitta
instruktiivi porstuin
komitatiivi porstuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo porstua-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

keskiaikainen ruotsalainen laina[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Rinnakkaismuodot muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • porstua Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).