Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

poru (1)

  1. (arkikieltä) itku
  2. negatiivinen arvostelu erityisesti mediassa, meteli
    Ranskassa nousi poru ministerien lomista.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈporu/
  • tavutus: po‧ru

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi poru porut
genetiivi porun porujen
partitiivi porua poruja
akkusatiivi poru;
porun
porut
sisäpaikallissijat
inessiivi porussa poruissa
elatiivi porusta poruista
illatiivi poruun poruihin
ulkopaikallissijat
adessiivi porulla poruilla
ablatiivi porulta poruilta
allatiivi porulle poruille
muut sijamuodot
essiivi poruna poruina
translatiivi poruksi poruiksi
abessiivi porutta poruitta
instruktiivi poruin
komitatiivi poruine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo poru-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • poru Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 681, 735 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Kroaatti muokkaa

Substantiivi muokkaa

poru

  1. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivi sanasta pora