Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

predestinaatio (3)

  1. oppi, jonka mukaan kaikki on ennalta Jumalan määräämää

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi predestinaatio predestinaatiot
genetiivi predestinaation predestinaatioiden
predestinaatioitten
partitiivi predestinaatiota predestinaatioita
akkusatiivi predestinaatio;
predestinaation
predestinaatiot
sisäpaikallissijat
inessiivi predestinaatiossa predestinaatioissa
elatiivi predestinaatiosta predestinaatioista
illatiivi predestinaatioon predestinaatioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi predestinaatiolla predestinaatioilla
ablatiivi predestinaatiolta predestinaatioilta
allatiivi predestinaatiolle predestinaatioille
muut sijamuodot
essiivi predestinaationa predestinaatioina
translatiivi predestinaatioksi predestinaatioiksi
abessiivi predestinaatiotta predestinaatioitta
instruktiivi predestinaatioin
komitatiivi predestinaatioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo predestinaatio-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

pre- + destinaatio

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

predestinaatio-oppi

Aiheesta muualla muokkaa