prefiksi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaprefiksi (5)
- (kielitiede) etuliite; sanavartalon alkuun liitettävä affiksi, jonka lisäys luo uuden sanan
- säännöllinen → epäsäännöllinen
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈprefiksi/
- tavutus: pre‧fik‧si
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | prefiksi | prefiksit |
| genetiivi | prefiksin | prefiksien (prefiksein) |
| partitiivi | prefiksiä | prefiksejä |
| akkusatiivi | prefiksi; prefiksin |
prefiksit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | prefiksissä | prefikseissä |
| elatiivi | prefiksistä | prefikseistä |
| illatiivi | prefiksiin | prefikseihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | prefiksillä | prefikseillä |
| ablatiivi | prefiksiltä | prefikseiltä |
| allatiivi | prefiksille | prefikseille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | prefiksinä | prefikseinä |
| translatiivi | prefiksiksi | prefikseiksi |
| abessiivi | prefiksittä | prefikseittä |
| instruktiivi | – | prefiksein |
| komitatiivi | – | prefikseine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | prefiksi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |