Substantiivi

muokkaa

proppu (1-B)

  1. (arkikieltä) sulake, varoke
  2. nieluun kertyvä vaalea, pahanhajuinen möykky
  3. (puhekieltä) holkki

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpropːu/, [ˈprʷo̞pːu]
  • tavutus: prop‧pu

Taivutus

muokkaa

Etymologia

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • proppu Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Helamaa, Erkki: Vanhan rakentajan sanakirja, s. 186. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 988. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004.