propri
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapropri (5)
- (kielitiede) erisnimi
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpropri/
- tavutus: prop‧ri
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | propri | proprit |
genetiivi | proprin | proprien (proprein) |
partitiivi | propria | propreja |
akkusatiivi | propri; proprin |
proprit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | proprissa | propreissa |
elatiivi | proprista | propreista |
illatiivi | propriin | propreihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | proprilla | propreilla |
ablatiivi | proprilta | propreilta |
allatiivi | proprille | propreille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | proprina | propreina |
translatiivi | propriksi | propreiksi |
abessiivi | propritta | propreitta |
instruktiivi | – | proprein |
komitatiivi | – | propreine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | propri- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. erisnimi
Ks. erisnimi |
Aiheesta muualla
muokkaa- propri Kielitoimiston sanakirjassa