erisnimi
SuomiMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
erisnimi (7)
- (kielitiede) propri; sellainen substantiivi, joka kertoo asian, esineen, henkilön tai muun sellaisen erityisen nimen
- Suomen kielessä erisnimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: /ˈerisˌnimi/
- tavutus: e‧ris‧ni‧mi
TaivutusMuokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | erisnimi | erisnimet |
| genetiivi | erisnimen | erisnimien (erisnimein) |
| partitiivi | erisnimeä | erisnimiä |
| akkusatiivi | erisnimi; erisnimen |
erisnimet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | erisnimessä | erisnimissä |
| elatiivi | erisnimestä | erisnimistä |
| illatiivi | erisnimeen | erisnimiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | erisnimellä | erisnimillä |
| ablatiivi | erisnimeltä | erisnimiltä |
| allatiivi | erisnimelle | erisnimille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | erisnimenä | erisniminä |
| translatiivi | erisnimeksi | erisnimiksi |
| abessiivi | erisnimettä | erisnimittä |
| instruktiivi | – | erisnimin |
| komitatiivi | – | erisnimine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | erisnime- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
EtymologiaMuokkaa
Elias Lönnrotin käyttöön ottama uudissana[1]
KäännöksetMuokkaa
1. propri
|
|
Liittyvät sanatMuokkaa
Aiheesta muuallaMuokkaa
ViitteetMuokkaa
- ↑ Elias Lönnrot, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tietopaketti. Raija Majamaa 2007. Viitattu 16.7.2016.