Wikipedia
Katso artikkeli Protesti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

protesti (5)

  1. vastalause
  2. (oikeustiede) julkistaminen, julkinen toimitus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi protesti protestit
genetiivi protestin protestien
(protestein)
partitiivi protestia protesteja
akkusatiivi protesti;
protestin
protestit
sisäpaikallissijat
inessiivi protestissa protesteissa
elatiivi protestista protesteista
illatiivi protestiin protesteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi protestilla protesteilla
ablatiivi protestilta protesteilta
allatiivi protestille protesteille
muut sijamuodot
essiivi protestina protesteina
translatiivi protestiksi protesteiksi
abessiivi protestitta protesteitta
instruktiivi protestein
komitatiivi protesteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo protesti-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

protestiliike, protestilista, protestipuolue, protestitodistus, vekseliprotesti

Aiheesta muualla

muokkaa

Italia

muokkaa

protesti

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä protestare
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä protestare
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä protestare
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä protestare

Kroaatti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

protesti

  1. (taivutusmuoto) monikon nominatiivimuoto sanasta protest
  2. (taivutusmuoto) monikon vokatiivimuoto sanasta protest