provokaattori
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaprovokaattori (6)
- henkilö, joka provosoi, järkyttää mielipiteitä ja käsityksiä
- Ruben Stiller on valtakunnan hovinarri ja provokaattori, joka paljastaa outouksia ja ihmeitä, joita valtaan ja politiikkaan liittyy. (yle.fi)
- (rikokseen) yllyttäjä, kiihottaja
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈproʋoˌkɑːt̪ːori/
- tavutus: pro‧vo‧kaat‧to‧ri
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | provokaattori | provokaattorit |
genetiivi | provokaattorin | provokaattorien provokaattoreiden provokaattoreitten |
partitiivi | provokaattoria | provokaattoreita provokaattoreja |
akkusatiivi | provokaattori; provokaattorin |
provokaattorit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | provokaattorissa | provokaattoreissa |
elatiivi | provokaattorista | provokaattoreista |
illatiivi | provokaattoriin | provokaattoreihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | provokaattorilla | provokaattoreilla |
ablatiivi | provokaattorilta | provokaattoreilta |
allatiivi | provokaattorille | provokaattoreille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | provokaattorina | provokaattoreina |
translatiivi | provokaattoriksi | provokaattoreiksi |
abessiivi | provokaattoritta | provokaattoreitta |
instruktiivi | – | provokaattorein |
komitatiivi | – | provokaattoreine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | provokaattori- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. henkilö, joka provosoi
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- provokaattori Kielitoimiston sanakirjassa