provokaattori
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
provokaattori (6)
- henkilö, joka provosoi, järkyttää mielipiteitä ja käsityksiä
- Ruben Stiller on valtakunnan hovinarri ja provokaattori, joka paljastaa outouksia ja ihmeitä, joita valtaan ja politiikkaan liittyy. (yle.fi)
- (rikokseen) yllyttäjä, kiihottaja
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈproʋoˌkɑːt̪ːori/
- tavutus: pro‧vo‧kaat‧to‧ri
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | provokaattori | provokaattorit |
| genetiivi | provokaattorin | provokaattorien provokaattoreiden provokaattoreitten |
| partitiivi | provokaattoria | provokaattoreita provokaattoreja |
| akkusatiivi | provokaattori; provokaattorin |
provokaattorit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | provokaattorissa | provokaattoreissa |
| elatiivi | provokaattorista | provokaattoreista |
| illatiivi | provokaattoriin | provokaattoreihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | provokaattorilla | provokaattoreilla |
| ablatiivi | provokaattorilta | provokaattoreilta |
| allatiivi | provokaattorille | provokaattoreille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | provokaattorina | provokaattoreina |
| translatiivi | provokaattoriksi | provokaattoreiksi |
| abessiivi | provokaattoritta | provokaattoreitta |
| instruktiivi | – | provokaattorein |
| komitatiivi | – | provokaattoreine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | provokaattori- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. henkilö, joka provosoi
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- provokaattori Kielitoimiston sanakirjassa