Adjektiivi

muokkaa

puhuttu (1-C) (komparatiivi puhutumpi, superlatiivi puhutuin) (taivutus [luo])

  1. sellainen, josta on ollut puhe, puheena ollut; suullisesti ilmaistu, puhumalla aikaan saatu tai muodostettu.
    Se puhuttu asia ei vain tahdo edetä.
    Puhuttu kieli tarvitsee välineekseen anatomisen kielen.

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

puhuttu

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin perfekti verbistä puhua

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi puhuttu puhutut
genetiivi puhutun puhuttujen
partitiivi puhuttua puhuttuja
akkusatiivi puhuttu; puhutun puhutut
sisäpaikallissijat
inessiivi puhutussa puhutuissa
elatiivi puhutusta puhutuista
illatiivi puhuttuun puhuttuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi puhutulla puhutuilla
ablatiivi puhutulta puhutuilta
allatiivi puhutulle puhutuille
muut sijamuodot
essiivi puhuttuna puhuttuina
translatiivi puhutuksi puhutuiksi
abessiivi puhututta puhutuitta
instruktiivi puhutuin
komitatiivi puhuttuine