Substantiivi

muokkaa

puliveivari (6)[1]

  1. (arkikieltä) huijari, puliveivauksen harjoittaja
  2. (arkikieltä, ei standardi) korvikealkoholin käyttäjä, alkoholisti, puliukko

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi puliveivari puliveivarit
genetiivi puliveivarin puliveivarien
puliveivareiden
puliveivareitten
partitiivi puliveivaria puliveivareita
puliveivareja
akkusatiivi puliveivari;
puliveivarin
puliveivarit
sisäpaikallissijat
inessiivi puliveivarissa puliveivareissa
elatiivi puliveivarista puliveivareista
illatiivi puliveivariin puliveivareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi puliveivarilla puliveivareilla
ablatiivi puliveivarilta puliveivareilta
allatiivi puliveivarille puliveivareille
muut sijamuodot
essiivi puliveivarina puliveivareina
translatiivi puliveivariksi puliveivareiksi
abessiivi puliveivaritta puliveivareitta
instruktiivi puliveivarein
komitatiivi puliveivareine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo puliveivari-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa
  • yhdyssana sanoista puli ja veivari. Korvikkeenkäyttäjät saivat pulloa ravistamalla eli veivaamalla erotelluksi pulista eli pulituurista sen sisältämän alkoholin, jolloin pullon pohjalle jäi lakkamainen sakka-aines.

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6