pulju
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (arkikieltä) liike, myymälä; toimipaikka
- Naamaani en siinä puljussa kyllä kehtaa enää näyttää!
- (murteellinen, Lappi) harju, korkeahko kumpu
- Puljua pitkin on usein helppo kulkea.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpulju/
- tavutus: pul‧ju
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pulju | puljut |
genetiivi | puljun | puljujen |
partitiivi | puljua | puljuja |
akkusatiivi | pulju; puljun |
puljut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | puljussa | puljuissa |
elatiivi | puljusta | puljuista |
illatiivi | puljuun | puljuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | puljulla | puljuilla |
ablatiivi | puljulta | puljuilta |
allatiivi | puljulle | puljuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | puljuna | puljuina |
translatiivi | puljuksi | puljuiksi |
abessiivi | puljutta | puljuitta |
instruktiivi | – | puljuin |
komitatiivi | – | puljuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pulju- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Aiheesta muualla
muokkaa- pulju Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1