Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Punta


SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

punta (10)

  1. joissakin maissa käytetyn rahayksikön nimi; Iso-Britannian punnan symboli on £

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈpunt̪ɑ/
  • tavutus: pun‧ta

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi punta punnat
genetiivi punnan puntien
(puntain)
partitiivi puntaa puntia
akkusatiivi punta;
punnan
punnat
sisäpaikallissijat
inessiivi punnassa punnissa
elatiivi punnasta punnista
illatiivi puntaan puntiin
ulkopaikallissijat
adessiivi punnalla punnilla
ablatiivi punnalta punnilta
allatiivi punnalle punnille
muut sijamuodot
essiivi puntana puntina
translatiivi punnaksi punniksi
abessiivi punnatta punnitta
instruktiivi punnin
komitatiivi puntine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

englantilainen laina[1]

KäännöksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • punta Kielitoimiston sanakirjassa

EspanjaMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

punta f. (monikko puntas)

  1. pää, kärki (esineen)
    la punta de lanza – keihäänkärki
  2. (maantiede) kärki (niemen tms.)
  3. (sanonnoissa) pyssynpiippu
    votar a punta de fusil – äänestää pyssyllä uhattuna

IdiomitMuokkaa

  • poner los pelos de punta – nostattaa karvat pystyyn

VerbiMuokkaa

punta

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä puntar
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä puntar

ItaliaMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

punta f. (monikko punte)

  1. pää, kärki
    Colpisci la palla con la punta delle dita.
    L'ho tolto con la punta del coltello.

VerbiMuokkaa

punta

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä puntare
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä puntare

ViitteetMuokkaa

  1. Paavo Pulkkinen: Englantilaislainojen osuus suomenkielisessä kaunokirjallisuudessa. Virittäjä, 1981, nro 4, s. 308, 313, 314. Artikkelin verkkoversio.