Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

puntti (5-C)

  1. (puhekieltä) urheilussa, voimaharjoittelussa ja kuntoutuksessa käytettävä paino
  2. (funktioverbin kanssa, ulkopaikallissijoissa) kuntosali, punttisali; voimaharjoittelu
    käydä puntilla
    Kuinka monta kertaa viikossa pitää käydä puntilla, jotta lihakset kasvavat parhaiten? (mtvuutiset.fi)
    Voiko jumpan päälle mennä puntille? (fit.fi)
  3. (murteellinen) lahje, housunpuntti
  4. kymmenen rasiaa tulitikkuja
  5. nippu tulppaaneja

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpunt̪ːi/
  • tavutus: punt‧ti

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi puntti puntit
genetiivi puntin punttien
(punttein)
partitiivi punttia puntteja
akkusatiivi puntti;
puntin
puntit
sisäpaikallissijat
inessiivi puntissa punteissa
elatiivi puntista punteista
illatiivi punttiin puntteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi puntilla punteilla
ablatiivi puntilta punteilta
allatiivi puntille punteille
muut sijamuodot
essiivi punttina puntteina
translatiivi puntiksi punteiksi
abessiivi puntitta punteitta
instruktiivi puntein
komitatiivi puntteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo punti-
vahva vartalo puntti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

housunpuntti, punttisali, rehupuntti, tulitikkupuntti

Idiomit muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • puntti Kielitoimiston sanakirjassa