puraisu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapuraisu (2)
- yksittäinen pureminen
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | puraisu | puraisut |
genetiivi | puraisun | puraisujen puraisuiden puraisuitten |
partitiivi | puraisua | puraisuita puraisuja |
akkusatiivi | puraisu; puraisun |
puraisut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | puraisussa | puraisuissa |
elatiivi | puraisusta | puraisuista |
illatiivi | puraisuun | puraisuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | puraisulla | puraisuilla |
ablatiivi | puraisulta | puraisuilta |
allatiivi | puraisulle | puraisuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | puraisuna | puraisuina |
translatiivi | puraisuksi | puraisuiksi |
abessiivi | puraisutta | puraisuitta |
instruktiivi | – | puraisuin |
komitatiivi | – | puraisuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | puraisu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |