purkautuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapurkautuminen (38)
- teonnimi verbistä purkautua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | purkautuminen | purkautumiset |
genetiivi | purkautumisen | purkautumisten purkautumisien |
partitiivi | purkautumista | purkautumisia |
akkusatiivi | purkautuminen; purkautumisen |
purkautumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | purkautumisessa | purkautumisissa |
elatiivi | purkautumisesta | purkautumisista |
illatiivi | purkautumiseen | purkautumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | purkautumisella | purkautumisilla |
ablatiivi | purkautumiselta | purkautumisilta |
allatiivi | purkautumiselle | purkautumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | purkautumisena (purkautumisna) |
purkautumisina |
translatiivi | purkautumiseksi | purkautumisiksi |
abessiivi | purkautumisetta | purkautumisitta |
instruktiivi | – | purkautumisin |
komitatiivi | – | purkautumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | purkautumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
purkautumis- |