pursuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapursuminen (38)
- teonnimi verbistä pursua
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pursuminen | pursumiset |
| genetiivi | pursumisen | pursumisten pursumisien |
| partitiivi | pursumista | pursumisia |
| akkusatiivi | pursuminen; pursumisen |
pursumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pursumisessa | pursumisissa |
| elatiivi | pursumisesta | pursumisista |
| illatiivi | pursumiseen | pursumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pursumisella | pursumisilla |
| ablatiivi | pursumiselta | pursumisilta |
| allatiivi | pursumiselle | pursumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pursumisena (pursumisna) |
pursumisina |
| translatiivi | pursumiseksi | pursumisiksi |
| abessiivi | pursumisetta | pursumisitta |
| instruktiivi | – | pursumisin |
| komitatiivi | – | pursumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pursumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
pursumis- | |