purto
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- ruokaväli, tauko
- Istuu sitten vaiti pitkän purron ja huokaa vihdoin kuin itsekseen: Missä nyt laulellee laulujansa sekin. (Juho Hoikkanen, Lohilahden opettaja, 1922)
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | purto | purrot |
| genetiivi | purron | purtojen |
| partitiivi | purtoa | purtoja |
| akkusatiivi | purto; purron |
purrot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | purrossa | purroissa |
| elatiivi | purrosta | purroista |
| illatiivi | purtoon | purtoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | purrolla | purroilla |
| ablatiivi | purrolta | purroilta |
| allatiivi | purrolle | purroille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | purtona | purtoina |
| translatiivi | purroksi | purroiksi |
| abessiivi | purrotta | purroitta |
| instruktiivi | – | purroin |
| komitatiivi | – | purtoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | purro- | |
| vahva vartalo | purto- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaajohdos verbistä *purtaa ’antaa syötävää’, liittynee verbin purra yhteyteen[1]