Substantiivi

muokkaa

putkilo (2)[1]

  1. puristettava muovituubi voidetta, liimaa, hammastahnaa tms.
  2. (kasvitiede) putkilokasvien putkimainen puusolukossa oleva solusulauma, joka kuljettaa vettä

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈput̪kilo/
  • tavutus: put‧ki‧lo

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi putkilo putkilot
genetiivi putkilon putkilojen
putkiloiden
putkiloitten
partitiivi putkiloa putkiloita
putkiloja
akkusatiivi putkilo;
putkilon
putkilot
sisäpaikallissijat
inessiivi putkilossa putkiloissa
elatiivi putkilosta putkiloista
illatiivi putkiloon putkiloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi putkilolla putkiloilla
ablatiivi putkilolta putkiloilta
allatiivi putkilolle putkiloille
muut sijamuodot
essiivi putkilona putkiloina
translatiivi putkiloksi putkiloiksi
abessiivi putkilotta putkiloitta
instruktiivi putkiloin
komitatiivi putkiloine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo putkilo-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

putki + -lo

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2