Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

putkilo (2)[1]

  1. puristettava muovituubi voidetta, liimaa, hammastahnaa tms.
  2. (kasvitiede) putkilokasvien putkimainen puusolukossa oleva solusulauma, joka kuljettaa vettä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈput̪kilo/
  • tavutus: put‧ki‧lo

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi putkilo putkilot
genetiivi putkilon putkilojen
putkiloiden
putkiloitten
partitiivi putkiloa putkiloita
putkiloja
akkusatiivi putkilo;
putkilon
putkilot
sisäpaikallissijat
inessiivi putkilossa putkiloissa
elatiivi putkilosta putkiloista
illatiivi putkiloon putkiloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi putkilolla putkiloilla
ablatiivi putkilolta putkiloilta
allatiivi putkilolle putkiloille
muut sijamuodot
essiivi putkilona putkiloina
translatiivi putkiloksi putkiloiksi
abessiivi putkilotta putkiloitta
instruktiivi putkiloin
komitatiivi putkiloine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo putkilo-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2