Wikipedia
Katso artikkeli Putto Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

putto (1-C)

  1. (kuvataide) siivekäs tai siivetön, pulska alaston poikalapsi

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈput̪ːo/
  • tavutus: put‧to

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi putto putot
genetiivi puton puttojen
partitiivi puttoa puttoja
akkusatiivi putto;
puton
putot
sisäpaikallissijat
inessiivi putossa putoissa
elatiivi putosta putoista
illatiivi puttoon puttoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi putolla putoilla
ablatiivi putolta putoilta
allatiivi putolle putoille
muut sijamuodot
essiivi puttona puttoina
translatiivi putoksi putoiksi
abessiivi putotta putoitta
instruktiivi putoin
komitatiivi puttoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo puto-
vahva vartalo putto-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • putto Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

putto (monikko putti, puttos tai puttoes)

  1. (kuvataide) putto

Italia

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

putto m. (monikko putti[luo])

  1. (kuvataide) putto