puuhaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapuuhaaminen (38)
- teonnimi verbistä puuhata
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | puuhaaminen | puuhaamiset |
genetiivi | puuhaamisen | puuhaamisten puuhaamisien |
partitiivi | puuhaamista | puuhaamisia |
akkusatiivi | puuhaaminen; puuhaamisen |
puuhaamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | puuhaamisessa | puuhaamisissa |
elatiivi | puuhaamisesta | puuhaamisista |
illatiivi | puuhaamiseen | puuhaamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | puuhaamisella | puuhaamisilla |
ablatiivi | puuhaamiselta | puuhaamisilta |
allatiivi | puuhaamiselle | puuhaamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | puuhaamisena (puuhaamisna) |
puuhaamisina |
translatiivi | puuhaamiseksi | puuhaamisiksi |
abessiivi | puuhaamisetta | puuhaamisitta |
instruktiivi | – | puuhaamisin |
komitatiivi | – | puuhaamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | puuhaamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
puuhaamis- |