pyhittäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapyhittäminen (38)
- teonnimi verbistä pyhittää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pyhittäminen | pyhittämiset |
genetiivi | pyhittämisen | pyhittämisten pyhittämisien |
partitiivi | pyhittämistä | pyhittämisiä |
akkusatiivi | pyhittäminen; pyhittämisen |
pyhittämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pyhittämisessä | pyhittämisissä |
elatiivi | pyhittämisestä | pyhittämisistä |
illatiivi | pyhittämiseen | pyhittämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pyhittämisellä | pyhittämisillä |
ablatiivi | pyhittämiseltä | pyhittämisiltä |
allatiivi | pyhittämiselle | pyhittämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pyhittämisenä (pyhittämisnä) |
pyhittämisinä |
translatiivi | pyhittämiseksi | pyhittämisiksi |
abessiivi | pyhittämisettä | pyhittämisittä |
instruktiivi | – | pyhittämisin |
komitatiivi | – | pyhittämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pyhittämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
pyhittämis- |