Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

pyjama (10)[1]

  1. väljä yöasu, johon kuuluu housut ja paita

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpyjɑmɑ/
  • tavutus: py‧ja‧ma

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pyjama pyjamat
genetiivi pyjaman pyjamien
(pyjamain)
partitiivi pyjamaa pyjamia
akkusatiivi pyjama;
pyjaman
pyjamat
sisäpaikallissijat
inessiivi pyjamassa pyjamissa
elatiivi pyjamasta pyjamista
illatiivi pyjamaan pyjamiin
ulkopaikallissijat
adessiivi pyjamalla pyjamilla
ablatiivi pyjamalta pyjamilta
allatiivi pyjamalle pyjamille
muut sijamuodot
essiivi pyjamana pyjamina
translatiivi pyjamaksi pyjamiksi
abessiivi pyjamatta pyjamitta
instruktiivi pyjamin
komitatiivi pyjamine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pyjama-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

englantilainen laina[2], taustalla hindin "pajama"[3]

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • pyjama Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10
  2. Paavo Pulkkinen: Englantilaislainojen osuus suomenkielisessä kaunokirjallisuudessa. Virittäjä, 1981, nro 4, s. 314. Artikkelin verkkoversio.
  3. https://www.thefreedictionary.com/pajama