Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

pyrkyri (6)

  1. henkilö, joka pyrkii etenemään urallaan tms. usein kyseenalaisin keinoin, pyrkijä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpyrkyri/
  • tavutus: pyr‧ky‧ri

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pyrkyri pyrkyrit
genetiivi pyrkyrin pyrkyrien
pyrkyreiden
pyrkyreitten
partitiivi pyrkyriä pyrkyreitä
pyrkyrejä
akkusatiivi pyrkyri;
pyrkyrin
pyrkyrit
sisäpaikallissijat
inessiivi pyrkyrissä pyrkyreissä
elatiivi pyrkyristä pyrkyreistä
illatiivi pyrkyriin pyrkyreihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pyrkyrillä pyrkyreillä
ablatiivi pyrkyriltä pyrkyreiltä
allatiivi pyrkyrille pyrkyreille
muut sijamuodot
essiivi pyrkyrinä pyrkyreinä
translatiivi pyrkyriksi pyrkyreiksi
abessiivi pyrkyrittä pyrkyreittä
instruktiivi pyrkyrein
komitatiivi pyrkyreine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pyrkyri-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

johdos sanasta pyrkiä (pyrk- + -yri)

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • pyrkyri Kielitoimiston sanakirjassa