pyrstö
SuomiMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
pyrstö (1)
- erityisesti selkäjänteisten, kuten kalojen, lintujen ja useiden sammakkoeläinten ruumiin takapäässä olevan pidentymän nimitys, joka häntää vastaavana ruumiinosana mm. helpottaa liikkumista
- minkä tahansa esineen takapään pidennys
- Leijan saamiseksi tasapainoiseksi se varustetaan usein pyrstöllä.
TaivutusMuokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pyrstö | pyrstöt |
genetiivi | pyrstön | pyrstöjen |
partitiivi | pyrstöä | pyrstöjä |
akkusatiivi | pyrstö; pyrstön |
pyrstöt |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pyrstössä | pyrstöissä |
elatiivi | pyrstöstä | pyrstöistä |
illatiivi | pyrstöön | pyrstöihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pyrstöllä | pyrstöillä |
ablatiivi | pyrstöltä | pyrstöiltä |
allatiivi | pyrstölle | pyrstöille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pyrstönä | pyrstöinä |
translatiivi | pyrstöksi | pyrstöiksi |
abessiivi | pyrstöttä | pyrstöittä |
instruktiivi | – | pyrstöin |
komitatiivi | – | pyrstöine- + omistusliite |
KäännöksetMuokkaa
Liittyvät sanatMuokkaa
JohdoksetMuokkaa
- adjektiivit: pyrstökäs, pyrstöllinen
YhdyssanatMuokkaa
lohenpyrstö, lohenpyrstöliitos, miekkapyrstö, pyrstöevä, pyrstösammakko, pyrstösulka, pyrstötähti, ravunpyrstö
Aiheesta muuallaMuokkaa
- pyrstö Kielitoimiston sanakirjassa