pyrstö
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaapyrstö (1)
- erityisesti selkäjänteisten, kuten kalojen, lintujen ja useiden sammakkoeläinten ruumiin takapäässä olevan pidentymän nimitys, joka häntää vastaavana ruumiinosana mm. helpottaa liikkumista
- minkä tahansa esineen takapään pidennys
- Leijan saamiseksi tasapainoiseksi se varustetaan usein pyrstöllä.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpyrst̪ø/
- tavutus: pyrs‧tö
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pyrstö | pyrstöt |
| genetiivi | pyrstön | pyrstöjen |
| partitiivi | pyrstöä | pyrstöjä |
| akkusatiivi | pyrstö; pyrstön |
pyrstöt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pyrstössä | pyrstöissä |
| elatiivi | pyrstöstä | pyrstöistä |
| illatiivi | pyrstöön | pyrstöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pyrstöllä | pyrstöillä |
| ablatiivi | pyrstöltä | pyrstöiltä |
| allatiivi | pyrstölle | pyrstöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pyrstönä | pyrstöinä |
| translatiivi | pyrstöksi | pyrstöiksi |
| abessiivi | pyrstöttä | pyrstöittä |
| instruktiivi | – | pyrstöin |
| komitatiivi | – | pyrstöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pyrstö- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: pyrstökäs, pyrstöllinen
Yhdyssanat
muokkaahaarapyrstö, jousipyrstö, kiharapyrstö, kirjopyrstö, kultapyrstö, lohenpyrstö, lohenpyrstöliitos, lyyrypyrstö, metallipyrstö, miekkapyrstö, mustapiikkipyrstö, piikkipyrstö, pitkäpiikkipyrstö, pyrstöevä, pyrstösammakko, pyrstösulka, pyrstötähti, ravunpyrstö, ruostepiikkipyrstö, ruostepyrstö, ruskopiikkipyrstö, sinipyrstö
Aiheesta muualla
muokkaa- pyrstö Kielitoimiston sanakirjassa