Wikipedia
Katso artikkeli Pyyhe Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

 
Pyyhkeitä

Substantiivi muokkaa

pyyhe (48-D)

  1. tarkoitukseen soveltuvasta materiaalista, us. tekstiilistä tai paperista, valmistettu esine, jota käytetään pois pyyhkimiseen, kuivaamiseen tms.
  2. (arkikieltä) pyyheliina
    Ota pyyhe ja ala kuivat astioita.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpyːheˣ/, [ˈpyːɦe̞ˣ]
  • tavutus: pyy‧he

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pyyhe pyyhkeet
genetiivi pyyhkeen pyyhkeiden
pyyhkeitten
partitiivi pyyhettä pyyhkeitä
akkusatiivi pyyhe;
pyyhkeen
pyyhkeet
sisäpaikallissijat
inessiivi pyyhkeessä pyyhkeissä
elatiivi pyyhkeestä pyyhkeistä
illatiivi pyyhkeeseen pyyhkeisiin
pyyhkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pyyhkeellä pyyhkeillä
ablatiivi pyyhkeeltä pyyhkeiltä
allatiivi pyyhkeelle pyyhkeille
muut sijamuodot
essiivi pyyhkeenä pyyhkeinä
translatiivi pyyhkeeksi pyyhkeiksi
abessiivi pyyhkeettä pyyhkeittä
instruktiivi pyyhkein
komitatiivi pyyhkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pyyhkee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
pyyhet-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

astiapyyhe, froteepyyhe, kasvopyyhe, keittiöpyyhe, kosteuspyyhe, kylpypyyhe, käsipyyhe, paperipyyhe, pellavapyyhe, pyyhekangas, pyyhekuiva, pyyhekumi, pyyheliina, pyyhepaperi, saunapyyhe, talouspyyhe, tiskipyyhe, vieraspyyhe

Idiomit muokkaa

  • heittää pyyhe kehään — luovuttaa (peräisin nyrkkeilystä)
  • saada pyyhkeitä — saada moitteita

Aiheesta muualla muokkaa

  • pyyhe Kielitoimiston sanakirjassa