Substantiivi

muokkaa

rähätys (39)

  1. rähättäminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈræhæt̪ys/
  • tavutus: rä‧hä‧tys

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rähätys rähätykset
genetiivi rähätyksen rähätysten
rähätyksien
partitiivi rähätystä rähätyksiä
akkusatiivi rähätys;
rähätyksen
rähätykset
sisäpaikallissijat
inessiivi rähätyksessä rähätyksissä
elatiivi rähätyksestä rähätyksistä
illatiivi rähätykseen rähätyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi rähätyksellä rähätyksillä
ablatiivi rähätykseltä rähätyksiltä
allatiivi rähätykselle rähätyksille
muut sijamuodot
essiivi rähätyksenä rähätyksinä
translatiivi rähätykseksi rähätyksiksi
abessiivi rähätyksettä rähätyksittä
instruktiivi rähätyksin
komitatiivi rähätyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo rähätykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
rähätys-

Etymologia

muokkaa

verbi rähättää + johdin -ys

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa