räkyttäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaräkyttäminen (38)
- teonnimi verbistä räkyttää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | räkyttäminen | räkyttämiset |
genetiivi | räkyttämisen | räkyttämisten räkyttämisien |
partitiivi | räkyttämistä | räkyttämisiä |
akkusatiivi | räkyttäminen; räkyttämisen |
räkyttämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | räkyttämisessä | räkyttämisissä |
elatiivi | räkyttämisestä | räkyttämisistä |
illatiivi | räkyttämiseen | räkyttämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | räkyttämisellä | räkyttämisillä |
ablatiivi | räkyttämiseltä | räkyttämisiltä |
allatiivi | räkyttämiselle | räkyttämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | räkyttämisenä (räkyttämisnä) |
räkyttämisinä |
translatiivi | räkyttämiseksi | räkyttämisiksi |
abessiivi | räkyttämisettä | räkyttämisittä |
instruktiivi | – | räkyttämisin |
komitatiivi | – | räkyttämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | räkyttämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
räkyttämis- |