Substantiivi

muokkaa

rahtaaja (10)

  1. henkilö, joka rahtaa

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈrɑht̪ɑːjɑ/
  • tavutus: rah‧taa‧ja

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rahtaaja rahtaajat
genetiivi rahtaajan rahtaajien
(rahtaajain)
partitiivi rahtaajaa rahtaajia
akkusatiivi rahtaaja;
rahtaajan
rahtaajat
sisäpaikallissijat
inessiivi rahtaajassa rahtaajissa
elatiivi rahtaajasta rahtaajista
illatiivi rahtaajaan rahtaajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi rahtaajalla rahtaajilla
ablatiivi rahtaajalta rahtaajilta
allatiivi rahtaajalle rahtaajille
muut sijamuodot
essiivi rahtaajana rahtaajina
translatiivi rahtaajaksi rahtaajiksi
abessiivi rahtaajatta rahtaajitta
instruktiivi rahtaajin
komitatiivi rahtaajine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo rahtaaja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat

muokkaa
Anagrammit
muokkaa

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa