Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

raikastin (33)

  1. väline tai laite, joka raikastaa
    WC-raikastin
    ilmanraikastin

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈrɑi̯kɑst̪in/
  • tavutus: rai‧kas‧tin

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi raikastin raikastimet
genetiivi raikastimen raikastimien
raikastinten
partitiivi raikastinta raikastimia
akkusatiivi raikastin;
raikastimen
raikastimet
sisäpaikallissijat
inessiivi raikastimessa raikastimissa
elatiivi raikastimesta raikastimista
illatiivi raikastimeen raikastimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi raikastimella raikastimilla
ablatiivi raikastimelta raikastimilta
allatiivi raikastimelle raikastimille
muut sijamuodot
essiivi raikastimena
(raikastinna)
raikastimina
translatiivi raikastimeksi raikastimiksi
abessiivi raikastimetta raikastimitta
instruktiivi raikastimin
komitatiivi raikastimine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo raikastime-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
raikastin-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

Verbi muokkaa

raikastin

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä raikastaa