raivari
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (puhekieltä) raivonpuuska, raivokohtaus
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈrɑi̯ʋɑri/
- tavutus: rai‧va‧ri
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | raivari | raivarit |
genetiivi | raivarin | raivarien raivareiden raivareitten |
partitiivi | raivaria | raivareita raivareja |
akkusatiivi | raivari; raivarin |
raivarit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | raivarissa | raivareissa |
elatiivi | raivarista | raivareista |
illatiivi | raivariin | raivareihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | raivarilla | raivareilla |
ablatiivi | raivarilta | raivareilta |
allatiivi | raivarille | raivareille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | raivarina | raivareina |
translatiivi | raivariksi | raivareiksi |
abessiivi | raivaritta | raivareitta |
instruktiivi | – | raivarein |
komitatiivi | – | raivareine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | raivari- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- raivari Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6