rankkari
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- (puhekieltä, urheilu) rangaistuspotku, rangaistuslaukaus
- (puhekieltä, urheilu, monikossa) rangaistuspotkukilpailu
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈrɑŋkːɑri/
- tavutus: rank‧ka‧ri
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rankkari | rankkarit |
genetiivi | rankkarin | rankkarien rankkareiden rankkareitten |
partitiivi | rankkaria | rankkareita rankkareja |
akkusatiivi | rankkari; rankkarin |
rankkarit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rankkarissa | rankkareissa |
elatiivi | rankkarista | rankkareista |
illatiivi | rankkariin | rankkareihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rankkarilla | rankkareilla |
ablatiivi | rankkarilta | rankkareilta |
allatiivi | rankkarille | rankkareille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rankkarina | rankkareina |
translatiivi | rankkariksi | rankkareiksi |
abessiivi | rankkaritta | rankkareitta |
instruktiivi | – | rankkarein |
komitatiivi | – | rankkareine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | rankkari- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- rankkari Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6