Substantiivi

muokkaa

reformi (5)

  1. suunnitelmallinen ja laillisin keinoin toimeenpantu uudistus

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈreformi/
  • tavutus: re‧for‧mi

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi reformi reformit
genetiivi reformin reformien
(reformein)
partitiivi reformia reformeja
akkusatiivi reformi;
reformin
reformit
sisäpaikallissijat
inessiivi reformissa reformeissa
elatiivi reformista reformeista
illatiivi reformiin reformeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi reformilla reformeilla
ablatiivi reformilta reformeilta
allatiivi reformille reformeille
muut sijamuodot
essiivi reformina reformeina
translatiivi reformiksi reformeiksi
abessiivi reformitta reformeitta
instruktiivi reformein
komitatiivi reformeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo reformi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

ranskan kielestä, réforme

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

maareformi, rahareformi, reformipuolue, sosiaalireformi

Aiheesta muualla

muokkaa
  • reformi Kielitoimiston sanakirjassa

Kroaatti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

reformi

  1. (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta reforma
  2. (taivutusmuoto) yksikön lokatiivimuoto sanasta reforma
  3. (taivutusmuoto) monikon genetiivimuoto sanasta reforma