uudistus

Suomi

Substantiivi

uudistus (39)

se, kun jotain uudistetaan, uudistaminen; uudistamisen lopputulos
Ajokorttiuudistuksella pyritään parantamaan liikenneturvallisuutta.

peruskoulu-uudistus

Ääntäminen

IPA: /ˈuːdist̪us/
tavutus: uu‧dis‧tus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	uudistus	uudistukset
genetiivi	uudistuksen	uudistusten uudistuksien
partitiivi	uudistusta	uudistuksia
akkusatiivi	uudistus; uudistuksen	uudistukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	uudistuksessa	uudistuksissa
elatiivi	uudistuksesta	uudistuksista
illatiivi	uudistukseen	uudistuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	uudistuksella	uudistuksilla
ablatiivi	uudistukselta	uudistuksilta
allatiivi	uudistukselle	uudistuksille
muut sijamuodot
essiivi	uudistuksena	uudistuksina
translatiivi	uudistukseksi	uudistuksiksi
abessiivi	uudistuksetta	uudistuksitta
instruktiivi	–	uudistuksin
komitatiivi	–	uudistuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	uudistukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	uudistus-

Käännökset

1. se, kun jotain uudistetaan, uudistaminen; uudistamisen lopputulos

englanti: renovation, reform
espanja: renovación f.

ranska: rénovation f., réforme f.
ruotsi: förnyelse

Liittyvät sanat

Synonyymit

reformi

Yhdyssanat

hallinnonuudistus, koulunuudistus, koulu-uudistus, kuntauudistus, maauudistus, metsänuudistus, rahanuudistus, rahauudistus, tutkinnonuudistus, uudistusala, uudistushakkuu, uudistusliike, uudistusmielinen, uudistusohjelma, uudistustyö, verouudistus

Aiheesta muualla

uudistus Kielitoimiston sanakirjassa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=uudistus&oldid=4639569”