reunustaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaareunustaminen (38)
- teonnimi verbistä reunustaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | reunustaminen | reunustamiset |
genetiivi | reunustamisen | reunustamisten reunustamisien |
partitiivi | reunustamista | reunustamisia |
akkusatiivi | reunustaminen; reunustamisen |
reunustamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | reunustamisessa | reunustamisissa |
elatiivi | reunustamisesta | reunustamisista |
illatiivi | reunustamiseen | reunustamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | reunustamisella | reunustamisilla |
ablatiivi | reunustamiselta | reunustamisilta |
allatiivi | reunustamiselle | reunustamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | reunustamisena (reunustamisna) |
reunustamisina |
translatiivi | reunustamiseksi | reunustamisiksi |
abessiivi | reunustamisetta | reunustamisitta |
instruktiivi | – | reunustamisin |
komitatiivi | – | reunustamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | reunustamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
reunustamis- |