rieha
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
rieha (9)
- riehakas tapahtuma
- laskiaisrieha
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈrie̯hɑ/
- tavutus: rie‧ha
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rieha | riehat |
| genetiivi | riehan | riehojen (riehain) |
| partitiivi | riehaa | riehoja |
| akkusatiivi | rieha; riehan |
riehat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | riehassa | riehoissa |
| elatiivi | riehasta | riehoista |
| illatiivi | riehaan | riehoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | riehalla | riehoilla |
| ablatiivi | riehalta | riehoilta |
| allatiivi | riehalle | riehoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | riehana | riehoina |
| translatiivi | riehaksi | riehoiksi |
| abessiivi | riehatta | riehoitta |
| instruktiivi | – | riehoin |
| komitatiivi | – | riehoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | rieha- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
takaperojohdos sanasta riehaantua[1]
Käännökset muokkaa
1. riehakas tapahtuma
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- rieha Kielitoimiston sanakirjassa
Inarinsaame muokkaa
Substantiivi muokkaa
rieha
Viitteet muokkaa
- ↑ Brown, Anneli & Lepäsmaa, Anna-Liisa & Silfverberg, Leena: Miten sanoja johdetaan. Suomen kielen johto-oppia, s. 18. 2. korjattu painos (1. painos 1996). Helsinki: Finn Lectura, 2008. ISBN 978-951-792-346-0.