Wikipedia
Katso artikkeli Reki Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Reki
 
Reki
 
Reki

Substantiivi

muokkaa

reki (7-D)

  1. talvella käytettävä jalaksilla varustettu vedettävä laite

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈreki/, [ˈre̞k̟i]
  • tavutus: re‧ki

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi reki reet
genetiivi reen rekien
(rekein)
partitiivi rekeä rekiä
akkusatiivi reki;
reen
reet
sisäpaikallissijat
inessiivi reessä reissä
elatiivi reestä reistä
illatiivi rekeen rekiin
ulkopaikallissijat
adessiivi reellä reillä
ablatiivi reeltä reiltä
allatiivi reelle reille
muut sijamuodot
essiivi rekenä rekinä
translatiivi reeksi reiksi
abessiivi reettä reittä
instruktiivi rein
komitatiivi rekine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo ree-
vahva vartalo reke-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

etureki, juontoreki, keulareki, kivireki, painojalasreki, pankkoreki, parireki, pororeki, rekiajelu, rekikeli, rekilaulu, rekiretki, rekiviisu, takareki

Aiheesta muualla

muokkaa
  • reki Kielitoimiston sanakirjassa