Substantiivi

muokkaa

rihmasto (2)

  1. rihmoista koostuva sienen maanalainen osa

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈrihmɑst̪o/
  • tavutus: rih‧mas‧to

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rihmasto rihmastot
genetiivi rihmaston rihmastojen
rihmastoiden
rihmastoitten
partitiivi rihmastoa rihmastoita
rihmastoja
akkusatiivi rihmasto;
rihmaston
rihmastot
sisäpaikallissijat
inessiivi rihmastossa rihmastoissa
elatiivi rihmastosta rihmastoista
illatiivi rihmastoon rihmastoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi rihmastolla rihmastoilla
ablatiivi rihmastolta rihmastoilta
allatiivi rihmastolle rihmastoille
muut sijamuodot
essiivi rihmastona rihmastoina
translatiivi rihmastoksi rihmastoiksi
abessiivi rihmastotta rihmastoitta
instruktiivi rihmastoin
komitatiivi rihmastoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo rihmasto-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

sanan rihma vartalosta rihma- ja suffiksista -sto

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

homerihmasto

Aiheesta muualla

muokkaa