riistäjä

Suomi

Substantiivi

riistäjä (10)

henkilö, joka riistää

Ääntäminen

IPA: /ˈriːst̪æjæ/
tavutus: riis‧tä‧jä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	riistäjä	riistäjät
genetiivi	riistäjän	riistäjien (riistäjäin)
partitiivi	riistäjää	riistäjiä
akkusatiivi	riistäjä; riistäjän	riistäjät
sisäpaikallissijat
inessiivi	riistäjässä	riistäjissä
elatiivi	riistäjästä	riistäjistä
illatiivi	riistäjään	riistäjiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	riistäjällä	riistäjillä
ablatiivi	riistäjältä	riistäjiltä
allatiivi	riistäjälle	riistäjille
muut sijamuodot
essiivi	riistäjänä	riistäjinä
translatiivi	riistäjäksi	riistäjiksi
abessiivi	riistäjättä	riistäjittä
instruktiivi	–	riistäjin
komitatiivi	–	riistäjine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	riistäjä-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

johdos verbistä riistää

Käännökset

1. henkilö, joka riistää

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

riistäjä Kielitoimiston sanakirjassa