riistäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaariistäminen (38)
- teonnimi verbistä riistää
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. riistäminen
|
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | riistäminen | riistämiset |
genetiivi | riistämisen | riistämisten riistämisien |
partitiivi | riistämistä | riistämisiä |
akkusatiivi | riistäminen; riistämisen |
riistämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | riistämisessä | riistämisissä |
elatiivi | riistämisestä | riistämisistä |
illatiivi | riistämiseen | riistämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | riistämisellä | riistämisillä |
ablatiivi | riistämiseltä | riistämisiltä |
allatiivi | riistämiselle | riistämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | riistämisenä (riistämisnä) |
riistämisinä |
translatiivi | riistämiseksi | riistämisiksi |
abessiivi | riistämisettä | riistämisittä |
instruktiivi | – | riistämisin |
komitatiivi | – | riistämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | riistämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
riistämis- |