Substantiivi

muokkaa

riitto (1-C)

  1. riittäminen, riittävyys

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi riitto riitot
genetiivi riiton riittojen
partitiivi riittoa riittoja
akkusatiivi riitto;
riiton
riitot
sisäpaikallissijat
inessiivi riitossa riitoissa
elatiivi riitosta riitoista
illatiivi riittoon riittoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi riitolla riitoilla
ablatiivi riitolta riitoilta
allatiivi riitolle riitoille
muut sijamuodot
essiivi riittona riittoina
translatiivi riitoksi riitoiksi
abessiivi riitotta riitoitta
instruktiivi riitoin
komitatiivi riittoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo riito-
vahva vartalo riitto-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

verbi riittää + johdin -o

Käännökset

muokkaa