riivaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaariivaaminen (38)
- teonnimi verbistä riivata
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | riivaaminen | riivaamiset |
| genetiivi | riivaamisen | riivaamisten riivaamisien |
| partitiivi | riivaamista | riivaamisia |
| akkusatiivi | riivaaminen; riivaamisen |
riivaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | riivaamisessa | riivaamisissa |
| elatiivi | riivaamisesta | riivaamisista |
| illatiivi | riivaamiseen | riivaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | riivaamisella | riivaamisilla |
| ablatiivi | riivaamiselta | riivaamisilta |
| allatiivi | riivaamiselle | riivaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | riivaamisena (riivaamisna) |
riivaamisina |
| translatiivi | riivaamiseksi | riivaamisiksi |
| abessiivi | riivaamisetta | riivaamisitta |
| instruktiivi | – | riivaamisin |
| komitatiivi | – | riivaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | riivaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
riivaamis- | |