ripitys

Suomi

Substantiivi

ripitys (39)

ripittäminen

Ääntäminen

IPA: /ˈripit̪ys/
tavutus: ri‧pi‧tys

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	ripitys	ripitykset
genetiivi	ripityksen	ripitysten ripityksien
partitiivi	ripitystä	ripityksiä
akkusatiivi	ripitys; ripityksen	ripitykset
sisäpaikallissijat
inessiivi	ripityksessä	ripityksissä
elatiivi	ripityksestä	ripityksistä
illatiivi	ripitykseen	ripityksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	ripityksellä	ripityksillä
ablatiivi	ripitykseltä	ripityksiltä
allatiivi	ripitykselle	ripityksille
muut sijamuodot
essiivi	ripityksenä	ripityksinä
translatiivi	ripitykseksi	ripityksiksi
abessiivi	ripityksettä	ripityksittä
instruktiivi	–	ripityksin
komitatiivi	–	ripityksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	ripitykse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	ripitys-

Etymologia

verbi ripittää (heikko vartalo ripit|ä-) + johdin -ys

Käännökset

1. ripittäminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

ripitys Kielitoimiston sanakirjassa