risahtaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaarisahtaminen (38)
- teonnimi verbistä risahtaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | risahtaminen | risahtamiset |
genetiivi | risahtamisen | risahtamisten risahtamisien |
partitiivi | risahtamista | risahtamisia |
akkusatiivi | risahtaminen; risahtamisen |
risahtamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | risahtamisessa | risahtamisissa |
elatiivi | risahtamisesta | risahtamisista |
illatiivi | risahtamiseen | risahtamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | risahtamisella | risahtamisilla |
ablatiivi | risahtamiselta | risahtamisilta |
allatiivi | risahtamiselle | risahtamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | risahtamisena (risahtamisna) |
risahtamisina |
translatiivi | risahtamiseksi | risahtamisiksi |
abessiivi | risahtamisetta | risahtamisitta |
instruktiivi | – | risahtamisin |
komitatiivi | – | risahtamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | risahtamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
risahtamis- |