ritilä
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaritilä (12)
- yleensä metallinen verkkomainen alusta
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈrit̪ilæ/
- tavutus: ri‧ti‧lä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ritilä | ritilät |
genetiivi | ritilän | ritilöiden ritilöitten (ritiläin) |
partitiivi | ritilää | ritilöitä |
akkusatiivi | ritilä; ritilän |
ritilät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ritilässä | ritilöissä |
elatiivi | ritilästä | ritilöistä |
illatiivi | ritilään | ritilöihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ritilällä | ritilöillä |
ablatiivi | ritilältä | ritilöiltä |
allatiivi | ritilälle | ritilöille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ritilänä | ritilöinä |
translatiivi | ritiläksi | ritilöiksi |
abessiivi | ritilättä | ritilöittä |
instruktiivi | – | ritilöin |
komitatiivi | – | ritilöine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ritilä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaakeularitilä, liisteritilä, puuritilä, ritilähylly, ritiläkori, ritilämatto, ritiläpenkki, ritläseinä, tukiritilä
Aiheesta muualla
muokkaa- ritilä Kielitoimiston sanakirjassa