Wikipedia
Katso artikkeli Robotti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

robotti (5-C)[1]

  1. itsetoiminen sähkömekaaninen kone

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈrobot̪ːi/
  • tavutus: ro‧bot‧ti

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi robotti robotit
genetiivi robotin robottien
(robottein)
partitiivi robottia robotteja
akkusatiivi robotti;
robotin
robotit
sisäpaikallissijat
inessiivi robotissa roboteissa
elatiivi robotista roboteista
illatiivi robottiin robotteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi robotilla roboteilla
ablatiivi robotilta roboteilta
allatiivi robotille roboteille
muut sijamuodot
essiivi robottina robotteina
translatiivi robotiksi roboteiksi
abessiivi robotitta roboteitta
instruktiivi robotein
komitatiivi robotteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo roboti-
vahva vartalo robotti-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa
  • tšekin sanasta robota, joka tarkoitti maaorjan isännälleen tekemää päivätyötä, laajempaan käyttöön kirjailija Karel Čapekin näytelmästä R.U.R.

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

robottitekniikka, sukellusrobotti, teollisuusrobotti

Aiheesta muualla

muokkaa
  • robotti Kielitoimiston sanakirjassa
  • Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Robotti. Kotimaisten kielten keskus
  • Artikkeli 1570 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-C