Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

romuralli (5)

  1. (arkikieltä) rallin jokamiesluokka
  2. autokilpailu jossa viimeisen liikkuvan auton kuljettaja voittaa

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈromuˌrɑlːi/
  • tavutus: ro‧mu‧ral‧li

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi romuralli romurallit
genetiivi romurallin romurallien
(romurallein)
partitiivi romurallia romuralleja
akkusatiivi romuralli;
romurallin
romurallit
sisäpaikallissijat
inessiivi romurallissa romuralleissa
elatiivi romurallista romuralleista
illatiivi romuralliin romuralleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi romurallilla romuralleilla
ablatiivi romurallilta romuralleilta
allatiivi romurallille romuralleille
muut sijamuodot
essiivi romurallina romuralleina
translatiivi romuralliksi romuralleiksi
abessiivi romurallitta romuralleitta
instruktiivi romurallein
komitatiivi romuralleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo romuralli-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa