rovio
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
rovio (3)
- kasa poltettavaa materiaalia; tuli, joka on tarkoitettu jonkin polttamiseen
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈroʋio/
- tavutus: ro‧vi‧o
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rovio | roviot |
| genetiivi | rovion | rovioiden rovioitten |
| partitiivi | roviota | rovioita |
| akkusatiivi | rovio; rovion |
roviot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | roviossa | rovioissa |
| elatiivi | roviosta | rovioista |
| illatiivi | rovioon | rovioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | roviolla | rovioilla |
| ablatiivi | roviolta | rovioilta |
| allatiivi | roviolle | rovioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | roviona | rovioina |
| translatiivi | rovioksi | rovioiksi |
| abessiivi | roviotta | rovioitta |
| instruktiivi | – | rovioin |
| komitatiivi | – | rovioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | rovio- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
johdos sanasta rovita, rovia[1]
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
kirjarovio, noitarovio, polttorovio
Aiheesta muualla muokkaa
- rovio Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 337. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.