Redirect arrow without text.svg
Katso myös: kaša ja kása


SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

kasa (9)

  1. pieni kumpare hienojakoista ainetta
    kasa hiekkaa levitettäväksi
  2. satunnaiseen järjestykseen pinotut tavarat, läjä

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈkɑsɑ/
  • tavutus: ka‧sa

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kasa kasat
genetiivi kasan kasojen
(kasain)
partitiivi kasaa kasoja
akkusatiivi kasa;
kasan
kasat
sisäpaikallissijat
inessiivi kasassa kasoissa
elatiivi kasasta kasoista
illatiivi kasaan kasoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kasalla kasoilla
ablatiivi kasalta kasoilta
allatiivi kasalle kasoille
muut sijamuodot
essiivi kasana kasoina
translatiivi kasaksi kasoiksi
abessiivi kasatta kasoitta
instruktiivi kasoin
komitatiivi kasoine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

vanha germaaninen laina[1]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

hiekkakasa, kasaantua, kasaantuma, kasailla, kasapanos, kasapäin, kasapäissä, kasata, kasauma, kasautua, kasautuma, kompostikasa, lantakasa, purukasa, puukasa, rauniokasa, rikkakasa, risukasa, romukasa, roskakasa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • kasa Kielitoimiston sanakirjassa

PuolaMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

kasa f.

  1. kassa
  2. (arkikieltä) raha; käteinen

Liittyvät sanatMuokkaa

TurkkiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

kasa -sı

  1. kassakaappi
  2. (urheilu) hevonen (voimisteluteline)

ViitteetMuokkaa

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 361. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.