kasa

Katso myös: kaša, kása

Suomi

Substantiivi

kasa (9)

1. pieni kumpare hienojakoista ainetta

   kasa hiekkaa levitettäväksi

2. satunnaiseen järjestykseen pinotut tavarat, läjä

Ääntäminen

• IPA: /ˈkɑsɑ/
• tavutus: ka‧sa

Etymologia

vanha germaaninen laina

Käännökset

1. kumpare

englanti: mass, mound italia: cumulo m., mucchio m. saksa: Haufen m.

unkari: rakás venäjä: куча

2. kasatut esineet

englanti: heap, pile italia: mucchio m. saksa: Haufen m.

unkari: rakás venäjä: куча

Liittyvät sanat

• keko, rovio, röykkiö

Johdokset

• adjektiivit: kasaantunut, kasautunut
• verbit: kasaantua, kasailla, kasata, kasautua

Yhdyssanat

hiekkakasa, kasaliuotus, kasapanos, kasapäin, kasapäissä, kasauma, kompostikasa, lantakasa, purukasa, puukasa, rauniokasa, rikkakasa, risukasa, romukasa, roskakasa

Aiheesta muualla

• kasa Kielitoimiston sanakirjassa

Kroatia

Substantiivi

	yksikkö	monikko
nominatiivi	kàsa	kàse
genetiivi	kàsē	kásā
datiivi-lokatiivi	kàsi	kàsama
akkusatiivi	kàsu	kàse
vokatiivi	kaso	kàse
instrumentaali	kàsōm	kàsama

kàsa f. 

1. kassalipas
2. kassakone

Aiheesta muualla

• kàsa Školski rječnik hrvatskoga jezika

Substantiivi

kasa

1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta kas

Puola

Substantiivi

kasa f.

1. kassa
2. (arkikieltä) raha; käteinen

Liittyvät sanat

• gotówka, pieniądz

Turkki

Substantiivi

kasa -sı

1. kassakaappi
2. (urheilu) hevonen (voimisteluteline)